torstai 28. kesäkuuta 2012

War Horse

En ole koskaan oikein ymmärtänyt ihmisiä jotka palvovat hevosia. Ovathan ne kauniita eläimiä, mutta oma mielipiteeni niistä on tämä:
''Vaarallisia edestä ja takaa. Arvaamattomia keskeltä'' - Sherlock Holmes


Mutta elokuva Sotahevonen muutti täysin käsitystä niiden uskollisuudesta ja halusta palvella ihmistä.




Elokuva sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan ja se perustuu Broadway-näytelmään joka voitti palkinnon parhaasta teatterinäytelmästä 2011. Itse elokuvalla on kuusi Oscar-ehdokkuutta. 


Tarina alkaa siitä kun Naracottien perheen isä ostaa markkinoilta villi luonteisen hevosen jonka kautta hevonen ja perheen poika Albert Narracott kohtaavat. 
Albert antaa hevoselle nimeksi Joey ja heidän välille syntyy syvä luottamus ja välittäminen. 
Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Joey-hevonen joudutaan myymään armeijan ratsuväen palvelukseen, mistä sen matka pitkän sodan läpi takasisin Albertin luokse alkaa.


 Albert loi Joeyyn yhteyden kohtelemalla eläintä vertaisenaan.
Näyttelijänä: Jeremy Irvine


Kapteeni James Nicholls osti hevosen ratsukseen sotaan ja saavutti hevose luottamuksen heti ensimmäisen ratsastuksen jälkeen.
Näyttelijänä: Tom Hiddleston

Michael Schröder ja hänen veljensä Guntheri pakenivat rintamalta hevosen avulla.
Näyttelijöinä: Leonard Carow ja David Kross

Emilie, joka löysi kaksi sotahevosta isoisänsä tuulimyllystä sai hevosten ymmärryksen valoisan luonteensa avulla sodankin keskellä.
Näyttelijänä: Celine Buckens




Elokuvan hevosen roolissa ihmeellistä on se kuinka se koskettaa jokaista ihmistä jonka se kohtaa, ja antaa heidän koskettaa sydäntään.
Myös näyttelijät olivat uskomattomia. Ihmiset joita Joey-hevonen kosketti, olivat kaikki erillaisia iän ja sukupuoltensakkin puolesta. Mutta he kaikkis saivat silti saman käsityksen hevosesta.


Myös elokuvan maisemat olivat kerassaan UPEITA ja HENKEÄSALPAAVIA.






Suuret kiitokset Steven Spielbergille joka on saanut siirretyä valkokankaalle upean elokuvan joka muutti käsitystäni hevosista ja joka sai minutkin itkemään. (Itken erittäin harvoine elokuvissa)


Suosittelen elokuvaa nille jotka jaksavat seurata melko pitääkin elokuvaa keskittyneesti, (Kesto 2h 20min)
ja joita kiinnostavat koskettava elokuva luottamuksesta kauniine maisemineen ja historiallinen aihe. 

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

HOLAAAAAA!


En ole mikään suuri kukkien ystävä, mutta tämä kärsimyskukka on niin yksityiskohtainen ja hiukan pelottavakin...


Taidan tästä eteenpäin käyttää aina tuota tervehdystä kun kirjoitan uuden postauksen. Se sopii minulle ja käytän sitä blogin ulkopuolellakin.

Mutta aiheenani on nyt blogin ulkoasu. En ole pitänyt blogia kauaakaan, mutta aijjon nyt jo muuttaa sen ulkoasua. Pidän tämän hetkisestä todella paljon mutta se ei oli ihan minun tyylinen. Olen paljon ilkikurisempi kuin blogini ulkoasu antaa ymmärtää. >:)
Joten vaivaan taas teitä vähäisijä lukioitani kysymällä teidän mielipidettäne asiasta.
Laittakaa ehdotukseksi jotain mikä kuvaisi minua teidän mielestä parhaiten. Eiköhän suurinosa tesitä minut tunne.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Ripari

HOLA!
Olin vähän aikaa sitten rippileirillä Hilassa, joten ajattelin laittaa tänne siellä ottamiani kuvia. :)
Ripari ei kyllä ollut minulle mikään positiivinen kokemus.
En kokenut ''valaistusta''
En saanut uusia ystäviä, enkä tuntenut ketään leiriltä ennestään joten vietin aika paljon aikaa yksin.

Mutta maisemat olivat hienoja! :)
(Pakkos sanoa jotain positiivista)




























sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

The Hottest @Abercrombie & Fitch Guys

Tämä video oli vain pakko laittaa! Tämähän on paljon parempi kuin alkuperäinen ''Call Me Maybe'' video! XD


Kuulema kaikissa Abercrombie & Fitch kaupoissa ympäri maailmaa on aina vastassa komea mies ilman paitaa. Pitäänee käydä. ;)
 Videossa näkyy kuinka eri kauppojen komeat työntekijät on koottu yhteen tekemään upea versio tästä kappaleesta.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Piirrustuksia

Minua on pyydetty (pakotettu) laittamaan piirrustukisiani näytille blogiini. Ihmettelen sitä kyllä vähäsen, koska kaikki ystäväni ovat jo nähneet kuviani muut silti haluavat nähdä ne uudestaan. Sinänsä mukavaa. ^_^

Esittelen teille nyt muutaman rakkaimmista OC:eistäni!

 Tässä on Libra Blanoir! Hän on itse keksimän tarinani päähenkilö, mutta yritän olla kertomatta siitä enempää.
Mielestäni ihmisen vartaloa on erittäin hankal piirtää ja jouduin kumittamaan monta kertaa tätä piirtäessäni. Olen kyllä erittäin tyytyväinen kuvan lopputulokseen. :)

 Älkää kysykö...
Tässä kuvassa on Libra ja häntä rakastava poika Slec. Tämä kuva on ensimmäinen kuva jossa libran ulkonäkö on lyöty lukkoon. Pidin tämän piirtämisestä hirveästi vaikka punastun varmaan pelkästä kuvan katsomisesta. Mutta olihan minun pakko piirtää edes yksi romanttinen kuva.

 Slec on yksi suosikki OC:ni. Häntä on aina yhtä mukava piirtää. (vaikka tukka tuottaa ongelmia)
Tämä kuva oli ensimmäien kuva Slecistä jossa hän näkyi kunnolla. (Yllä oleva oli ensimmäien kuva hänestä.)

 Rakastan tätä paria, vaikka Slec on aika päällekäyvä... Mutta itsehhän loin hänestä sellaisen. 
Libra itse kieltää tunteensa Sleciä kohtaan mutta kullä hän ajan myötä lämpenee.
Tässä kuvassa hastetta tuoti Slcin paita. myös väritys oli vaivalloista vaikka kytänkkin vain lyijjykynää.

 Kuvassa ovat Foramen Peric ja Libra. Foramen on tarinan pääpahis mutta omalla tavallaan myös Libra. He ovat.. miten sen nyt kuvailisi.. Vähän niinkuin samaa ainesta. Okei älkää kuunnelko. -.-'
Oli hankala piirtää Foramensita häijy mutta samlla läheinen libralle. (joka hiukan epäonnistui tässä kuvassa)

 Onnistuneimpia kuviani Librasta! Tämä on muutenkin yksi parhaista piirrustuksistani! Olen niin ylpeä itsestäni kun ystäväni näkevät tämän kuvan ja kehuvat sitä. ^_^

Tämä kuva Librasta on todella vanha. Hänellä ei edes ollut nimeä vielä silloin mutta tietyt yksityiskohdat yhdistävät hänet tämän hetken Libraan. Kuten aukko rinnassa ja hirviöt ympärillä.

En laittanut läheskään kaikkia piirrustukisiani tähän joten niitä on vielä pljon luvassa jatkossakin! ;)

torstai 21. kesäkuuta 2012

Avengers

Tulin juuri elokuvateatterista ja päätin heti arvostella katsomani elokuvan täällä blogissani.
Eli tämä elokuva mitä olin katsomassa nousi heti lempi elokuvakseni listallani, ja se tulee hallitsemaan ykkös sijaa vielä pitkään. Eli saanen esitellä teille...

Avengers



Eli... Elokuva perustui Marvelin Kostajat-sarjakuvaan, jossa on kyllä huomattavasti enemmän hahmoja. He liittoutuvat yhdessä taistelemaan toisesta maailmasta tulevaa uhkaa vastaan. Pahisten armeijaa johtaa Thorin (tuon puna viittaisen blondin) veli Loki, joka haluaa saada ihmiskunnan polvistumaan ja itse nousta hallitsemaan koko maapalloa.

Odotin hirveästi tämän elokuvan näkemistä ja hiukan huolestutti juonen kiinni saaminen, koska en tuntenut läheskään kaikkien hahmojen tarinaa. Elokuvaa oli todella helpompi ymmärtää kun tiesi vähän asioita ennestään mutta kylle se noinkin meni. :)
Iso käsi ohjaajalle ja käsikirjoittajalle Joss Whedonille, sillä hänen kätensä jälki näkyi selkeästi elokuvassa ja se oli upea! 
Muttaa täyttelijöille vielä isompi käsi! Upeita roolisuorituksia ja hahmot ovat todellakin osa heitä. En jättäisi ketään pois. Mikäs siinä katsellessa kun ryhmä komeita miehi seisoo ringissä valmiina puollustamaan maata! XD

Elokuva oli myös todella koominen. Siihen oli saatu lisättyä kaiken räiskinnän ja toiminnan keskelle hupaisaa piikittelyä ja repäiseviä kommenteja.
Kuten nämä kaksi...

 Eräs suosikki kohtauksistani.

Nämä kohtauksen oikesti olivat mukana elokuvassa! XD



Lempi hahmoni oli tietysti jälleen kerran tarinan pahis. 

Loki

Näyttelijänä: Tom Hiddleston 


Siis, katsokaa nyt häntä! Ystäväni jonka kanssa olin katsomassa elokuvaa voi toditaa että kuolasin melkein jokaisessa kohtauksessa missä hän oli. 
Loki on hahmona hyvin vallan haluinen ja myös todella kiero. Hän osaa tunkeutua ihmisten mieliin ja vaikuttaa heihin sisältä päin. Ei kyllä ihme. Hänhän on valehtelun, ilkikurisuuden ja pilailun jumala viikinkien mytologiassa. Hän myös liikkui yllättävän rennosti samalla kun hakkasin pari vartijaa ja pani noin sata ihmistä kumartamaan itseään. 


Olin katsomassa elokuvan ystäväni Nelman kanssa joka varmaan itsekkin kommentoi elokuvaa blogissaan:


http://nelma-livethelifeyoulove.blogspot.fi/

Olimme molemaat sitä mieltä että elokuvasta täytyi nähdä nimenomaan 3D versio!
Elokuva sopii kaikille jotka pitävät supersankari leffoista, toiminnasta, huumorista, räsikinnästä ja komeista miehistä! (viimeinen oli tärkein minun mielestäni)

Kiitsos!

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Kun kuolet

Kirjoitan nyt ystäväni Kuukeijun toivomuksesta tarinan jonka olen kirjoittanut koulussa.
Meidän täytyi valita jokin maalasua ja sen pohjalta kirjoittaa tarina joka olisi kauhua,scifiä tai dekkarityylistä. Itse valitsin luonnollisesti kauhun.

Tauluksi valitsin  Dorothea Tanningin maalauksen nimeltä Pieni iltasoitto. (Eine Kleine Nachtmusik)
Taulu on varsin kiehitova ja melko pelottava joten oli helppo alkaa kirjoittaa kauhu tarinaa. 
Mutta ei enenmpää löpinää. Ollkaa hyvät! (Olen pahoillani kirjoitusvirheistä jos niitä löytyy.)




Kun kuolet

''En halua kuolla!'' huusin samalla, kun putosin pimeyteen. Mätkähdin keskelle pitkää käytävää, jonka lattiaa peitti pitkä punainen samettimatto. Mitä tapahtui? Missä olin? Kierähdin selälleni. Pudotuksen olisi pitänyt murskata kylkiluuni, mutta ainoa paikka, jota särki, oli kaulani. Tunnustelin kipeää kohtaa kädelläni, jonka veri tahri heti. Kaulassani oli reikä, josta pulppusi vuolaasti verta värjäten maton allani vielä tummemmaksi. 
   Aloin kirkua. Yritin hysteerisesti tyrehdyttää verenvuodon puseroni hihalla, mutta ei kestänyt kauaa, ennen   kuin käsivarteni oli ihan veressä. yritin repiä matosta palaa siteeksi, mutta se oli naulattu kiinni lattiaan. Nousin seisomaan ja aloin huutamaan anellen apua.
   Ryntäsin käytävään ja juoksin eteenpäin vaikka kuinka kauan. Käytävässä oli tasaisin välein ovia, joihin oli maalattu sekalaisia numeroita.
201, 177, 30, 1908... Paikka oli kuin hotelli.
Pysähdyin. Ei ollut järkeä juosta päättömästi. Minun oli saatava apua. Kuulin yhden oven takaa huutoa ja valo kajasti sen alta. Helpotuksen tunne rauhoitti minua vähän. Saisinko vihdoin apua? Avasin huoneen numeri 553 oven.
  Sydämmeni varmaan pysähtyi. Lattialla kieri mies jonka vaatteita ja ihoa liekit nuolivat ahnaasti. Mies karjui tuskissaan ja heittelehti huoneen lattialla. Näin kuinka liekit polttivat hänen ihoaan paljastaen punaisen lihan sen alta.. Mies nousi edelleen huutaen seisomaan ja juoksi ovea kohti. Minua kohti. Tuo mies, joka haisi palanneelle ihmislihalle, juoksi minua kohti! Pakokauhu valtasi minut ja paiskasin huoneen oven kiinni. Tunsin, kuinka ovi tärähti samalla, kun mies törmäsi siihen. Peräännyin vastakkaista ovea vasten, enkä edes ajatellut avaavani sitäkin. Lähdin taas juoksemaan. Ovet vilisivät silmäkulmissani ja edessä olevasta pimeydestä muodostui kokoajan lisää käytävää ovineen.
   Juoksin jonkin muun kuin oven ohi. Pysähdyin ja huomasin takanani maassa makaavan teinitytön. hän oli käpertynyt seinää vasten sikiöasentoon ja naksutteli kieltään kuin kello. Kumarruin tytön viereen ja kysyin oli hän kunnossa. Tyttö alkoi naksuttaa kieltään nopeammin ja hän keinui kuin mielipuolinen. Alon ravistella häntä, mutta tyttö ei näyttänyt edes huomaavan minua. Hän vain naksutti kieltään yhä nopeammin ja nopeammin. Säpsähdin, kun hän yhtäkkiä käänsi suuret silmänsä minuun päin. Hänellä oli paksu kerros tummaa maskaraa, joka snyt koristi silmien sijaan poskia.
   ''Katso mitä minä tein'' , tyttö sanoi näyttäen samalla rannettaan. Hänen äänensä oli väriseva mutta samalla iloisen kuuloinen. Katsoin tytön ojentamaa rannetta ja kavahdin taakseppäin. Iso punainen viilto oli vedetty ranteen poikki valtimon kohdalta.
   ''Nyt minusta tulee kuuluisa. Luokkalaiseni katuvat kun kiusasivat minua ja äiti ei voi enään vaatia minulta koulumenestystä'' , tyttö nauroi.
 ''Haluatko sinäkin?'' Hän ojensi rannettaan lähemmäs ja veri purskahti valtimosta kasvoilleni. Peräännyin tytöstä hangaten lämmintä verta pois kasvoiltani. Pimeydestä alkoi kävellä lisää ihmisiä. He kaikki näyttivät kamalilta. Yhdellä pienellä tytöllä oli katkennut hirttosilmukka kaulassa, yhdellä miehellä ei ollut leukaa ollenkaan.
   Yritin nousta ylös ja päästä pakoon mutta kompastuin johonkin. Se oli nuori poika, joka maksi poikittain lattialla. Pojan silmät olivat hulluudeta täysin valjoiset ja hänen suunsa vaahtosi. Heidän kaikkien pitäisi olla kuolleita.
''Teidän pitäisi olaa kuolleita!'' huusin, mutta ihmiset vain kävelivät ohitseni. Ainoa, joka kiinnitti minuun huomiota oli tyttö, jonka hiukset oli revitty irti. Hän tarttui pitkään vaaleaan palmikkooni ja sotki sen verellä pyyhkien sillä revennyttä päänähkaansa. Kuin hän olisi yrittänyt liimata hiukseni kiinni. 
   Potkaisin tytön kauemmas ja hän lensi velttona vasten seinää. Ryömin lattian poikki kohti toista ovea samalla kun muut talloivat minua. Kiskaisin oven numero 119 auki ja raahauduin sisään. Huonie oli tyhjä. Makasin lattialla ja nyyhkytin kuin pikkulapsi. Heidän pitäisi olla kuolleita. Aloin vollottamaan toden teolla. Ajattelin kotiani ja perhettäni jossain kaukana. Miksi edes olin näin kamalassa paikassa? Olin vain pudonnut tänne ja... Ajatukseni katkesi. Käteni siirtyi vastomaisesti kaulalleni ja tunsin reijän. Haava vuosi vieläkin. Minun olisi pitänyt vuotaa kuiviin jo aikoja sitten. 
   Työnsin sormeni reikään, ja kipu tuntui kamalalta, mutta halusin tarkistaa yhdenasian. Luoti. Kurkkuuni oli tunkeutunut luoti ja tunsin sen. Vedin luodin ulos. Minua oli ammuttu. 
Kuka? Miksi?
   Yhtäkkiä kehoni nytkähti rajusti. Toisenkin, ja kolmannenkin kerran. Neljännellä kerralla avasin silmäni ja katossa olevat loisteputket sokaisivat minut. Olin sairaalassa.
Lääkäri kumartui ylleni ja kutsui minua nimelläni. Toistin nimenäni itkien vaikka lääkäri ei näyttänyt kuulevan.
En enään ollut siinä kamalassa paikassa täynä kuolleita.
Kuulin, kuinka lääkäri kertoi hoitajalle että olin ampunut itse itseäni. Mikä oli ajanut siihen tilanteeseen, että halusin kuolla. Kaiken näkemäni jälkeen en todellakaan halunnut.
Hoitajat ja lääkärit hääräsivät jotain ympärilläni. He olivat tuoneet minut takaisin. Kiittäisin heitä vielä siitä. Käänsin katseeni levollisesti seinään ja päätin, etten lähtisi enen kuin olisi aikani.
  Minut havahdutti se kun sydämeni lyönneistä kertova kone alkoi piipata tiheämmin. Sydämmeni oli pysähtymässä. En voinut liikkua ja kaikki hiljeni ympärilläni. Kaikki paitsi ääni, joka muistutti kellon tikitystä. Nurkassa seisoi ranteensa viiltänyt tyttö.
''Kun riistää itseltään hengen, sen suurimman lahjan minkä koskaan on saanut, joutuu maksamaan. Vaikka kuinka katuisit se tosiasia, että luovuit elämästäsi, tulee piinaamaan sinua aina.''
   Ja niin hän veti minut takaisin siihen hulluuden tyysijaan, vaikka kuinka anelin armoa. Haavani vuotaa yhä ja hukun vereen hiljalleen, kun makaan täällä hotellin käytävällä. 
Joskus ohitseni kävelee samanlaisia ihmisiä kuin minä alussa olin. Kun he pysähtyvärt vierelleni ja pyytävät apua, sanon heille vain: ''Kun kuolet oman kätesi kautta, ei ole minkäänlaista pelastusta.

Loppu

Huoneeni! Kaikkein pyhin...

 Kuten tiedätte, pidän elokuvista ja se myös näkyy osittain huoneessani. Heti ovessa on suuri Balck swan juliste jonka olen saanut Filmtownista. Haen sieltä paljo elokuvien julisteita ja vaihtelen niitä seinilläni, mutta tuo juliste on ehdoton suosikkini ja siksi se saa paikan oveni ulkoasussa. Black swam elokuva on aivan upea ja Natalie Portman tekee upeaa näyttelijä työtä siinä.

 Kun ovesta astuu sisään ensimmäisenä näkee sänkyni ja kirjahyllyni. Yksi tyynyistä on itse tekemäni kamala aivoja syövä monsteri jonka nappisilmät katsovat kieroon.
 Kirjahyllyssä on kaikki sarjakuvapokkarini. (enimmseen magaa) Alahyllyllä on hiukan isompia kirjojani. Tarkkasilmäiset näkevät myös hyllyyn kiinnitetyt kaksi kuvaa.
Toinen on hieno meikkilehdestä leikattu mallikuva, ja toinen ihanan Miss Dior hajuveden mainos jota esittelee kaunis Natalie Portman myös. :)

 Sänkyni viereiselle seinälle on ripustettu suuri valokuvasta kehitetty taulu. Kuvassa komeilee ihan puudelini Rico. Sain taulun nimipäivälahjaksi vanhemmiltani ja se sopii huineeseeni täydellisesti.
Näyttää kuin kuvassa karhu jahtaisi koiraani, mutta ei hätää se on vain puun juuret. ^_^

 Sänkyni vieressä on yöpöytäni jossa lepää iittalasta ostettu taika-peltirasia jossa säilytän kirjeitäni. Myös rahan säästö purkki ja lukuvalo ovat tarpeen.
Jokaisen tytön huoneessa on tokkai PEILI. Sen kehyksiin on kiinnitetty rikkinäiset peililinssiset aurinkolasit, nälkäpelin fanikortti ja Miss Diorin hajuvesi näyte joka antaa ihan tuoksun huoneeseeni. Kehyskiin on mahtunut myös pyykkipoika johon kiinnitän aina kaikkea muistettavaa. Esim kutsukortteja. Peilistä tuojjottaa kamala aivoja syövä monsteri tyynyni. O.O

 Sänkyni päädyn yläpuolella on IHANA Hullu hatuntekijä julisteeni jonka ystäväni toi minulle Amerikasta. Kiitos hänelle. Johnny Depp on lempi näyttelijöitäni ja rakastan tuota hahmoa. Taidan... tai oikeastaan olen hiukan itsekkin hullu. Joskus tajuan tuijjottaneeni tuota julistetta melkein 20 minuttia! XD

 Toisella puolella huonetta on vaate-ja kirjakaapit. Tottakai siellä on nälkäpelin juliste ja kasi omatekemääni kuvaa. Pidän erityisesti kissajulisteesat jossa lukee: VAROITUS TÄLLÄ ASUU PIENI LEIJONA! XD
Kuvan kulmassa näette myös oman pikku puudelini Ricon makaamsaa kirjoituspöydälläni.

 Tässä itse tähti koko komeudessaan.

 Kirjahyllini Päällä on vanhanaikaisija virvoitusjuoma pulloja jotka sain ystäviltäni kun he ostivat limut luokkaretkeltämme. En itse juo kokista tai mitään missä on hillihappoa mutt nuo vanhat pullot olvat niin upeita ja...
 ...ne sopivat täydelliseti tällähetkellä ovessani olevaan vanhaan jaffa julisteeseen. Pidän vanhanjan tyylisistä maonoksista ja tuon julisteen sain Helsingin sanomien välistä.
Vaihtelen usesati ovessani olebia julisteita mutta tällä hetkellä siinä on tuo. :)

Kirjoitus pöydälläni makavaa Rico. Se pääsee itse hyppämään pöydälleni ja tarkkailee ihmisä ikkunasta haukkuen ja taloa vahtien. Joskus on hiukan hankalla tehdä läksyjä kun yhtäkkii puudeli loikkaa siihe  matikan kirjan päälle. XD
 
TOTTAKAI minulla on ninja huoneessani! Riittää että puudeli ja kännykkäkoruksi tarkotettu pieni ninja suojelevat minua. :)

 Viimeiseksi vielä punainen mattoni. Joskus ajattelen sen olevan mukavampi kuin sänkyni ja makaan sen päällä useammin kuin istuisin sängyllä.. ^_^


Kiitis kun luit tähän asti! Toivottavasti tämä kiinosti teitä lainkaan. Suositelkaa blogiani muillekkin niin voin saada lisää lukijoita ja yrittää olla tuottamatta pettymustä suuremmalle joukolle!

Kiitos!